28. syyskuuta 2009

Ja mitä jäi käteen...

Jyväskylän Kuulutusjuhla oli aika kiva tapahtuma. Intiimitunnelmainen (vaikka yleisöä olikin paikalla useita kymmeniä, parhaimmillaan ehkä jopa lähellä sataa), kodikas, epämuodollinen pikku tilaisuus, jossa sai runojen kuuntelun ohella syödä mm. hernekeittoa! Kuten tapahtuman ajatus olikin, kokeneet ja läpimurtoaan vielä odottavat (harrastaja)runoilijat olivat tasa-arvoisessa asemassa keskenään, ja illan anti oli ihanan moniääninen. Erilaisia kirjoittajia, erilaisia tapoja esittää tekstinsä, erilaisia teemoja. Ja jotain samaa olin myös kuulevinani. On mielenkiintoista huomata, miten monet kirjoittajat esimerkiksi käyttävät arjen elementtien ja jokapäiväisen elämän lisäksi materiaalinaan uskonnollista sanastoa ja tematiikkaa, viittaavat suurten kertomusten olemassaoloon, lähtevät liikkeelle uskonnollisista kysymyksistä tai päätyvät niihin. Lieneekö ajan henki sellainen, mene ja tiedä, mutta kiinnostavaa se joka tapauksessa on.

Sain kirjailija Jyrki Pelliseltä kiinnostavaa palautetta. Hän kuuli runoissani yhtymäkohtia Wisława Szymborskan runouteen ja toisaalta Musorgskin musiikkiin. Aika mielenkiintoista kontrastisuutta, sillä mielikuvani Musorgskista ovat melko mahtipontiset ja toisaalta Szymborskan runot ovat usein lähtökohdiltaan varsin yksinkertaisia ja arkisia. Ja mikäs siinä, hyvinhän nuo yhteen sopivat...

Tässä minä ja Eija luemme. (Huonoja kuvia, valitan, mutta dokumentaatioarvo menköön estetiikan edelle tällä kertaa.)

2 kommenttia:

  1. Jyväskylän keikka näyttää olleen antoisa ja ajatuksia herättävä! Tulee sellainen olo, että siellä olisi ollut mukava olla itsekin. Kenties seuraavalla kerralla, jos sellainen tulee...

    VastaaPoista
  2. Tietojeni mukaan ensi vuonnakin järjestetään Kuulutusjuhla, joten sinne sitten vaan. Arvoisa JT, sinun pitää vain alkaa kirjoittaa enemmän runoja. Esimerkiksi aina niin loistavia tankoja ja haikuja! :)

    VastaaPoista