Viha

Vihaan vihreitä valoja. Koko ajan saa mennä, kiire, kiire, koko ajan joku on kantapäillä. Vihaan sitä, että joku tönii. Punaisissa valoissa on sentään lohtua: hellitä nyt herranen aika hetkeksi, ennen kuin joku ajaa ylitsesi! Hellitä, katso minua ja ole hetki ihan hiljaa. Ja sitten minua alkaa itkettää kaikki sumu, ihmisten harmaat hartiat, kirkuva lapsi rattaissa. Mutta tuo hetki menee liian nopeasti ohi ja taas on juostava. Vihaan kirkuvien lapsien äitejä, kuinka he läpsivät lasta katseillaan ja vähän käsilläänkin, vihaan heidän atooppisia käsiään, inhottavia punaisia laikukkaita aavikoita. Miksi he eivät koskaan katso, mitä heidän käsissään on? Miksi he eivät katso lasta? Vihaan sitä miten he tulevat minun tielleni ja haisevat kaalilaatikolta ja hidasliikkeiset turistit valokuvaavat kirkkoa minkä ehtivät, niin kuin tässä kaupungissa ei muuta nähtävää olisi. Vihaan sitä, että minulla ei ole muuta nähtävää kuin punainen valo. Vihaan sitä, että kaikki muu on yhdentekevää. Vihaan sitä, miten on käännyttävä Hämeenkadulle ja varottava, ohitettava mies joka kerjää kahta euroo. Vihaan miten se mies pilkkaa minua, päivästä toiseen samat sanat, sama tyhjä odotus ja silmien välähdys: et sinäkään ole olemassa. Vihaan sitä, että on odotettava. Pidätettävä hengitystä. Katsottava sivuun. Käveltävä hitaammin. Kuunneltava, miten pitää nukkua bussissa, jotta jaksaa bilettää yöllä. Vihaan sitä, että on käveltävä nopeammin ja että on käveltävä. Vihaan sitä miten kaikkialle on sopivan pitkä matka ja kaikki on kaunista, kunhan katsoo kameran linssin läpi. Ja sitten kamerakin vilkuttaa vihreää valoa: saat katsoa, saat rajata maisemasi, valitse nyt jo! Miksi pitää olla niin paljon valinnan varaa, jos vaihtoehtoja on kuitenkin vain yksi: olet tyhjä? Jos voi valita vain tyhjyyden eri sävyjen välillä? Jos yöllä on nukuttava ja päivällä katsottava loputon nippu kuvia, joissa on väärä valotus? Jos kaikissa kuvissa parkuva äiti läimii punaista lasta ja koko ajan on kiire unohtamaan? Jos muistan aamulla vain, että vihaan, ja vihaan, jotta muistan?