Hei kirkhakkinen, ota minut kyytiin! Minua pelottaa / tuo mato tuossa kuinka se omenasta kurkistaa. / Kuule kirkhakkinen ja kaveri toukomettinen, / minä pelkään matoa maan, kammoan lukkiakin / kun ei ne mitään tee, pelkästään minua katselee / ja minä yksin ihan kasvan ja katoan. Myrskyän ja hiljenen / vaikka mieluummin paljon lentäisin. Kiitäisin siivillä / jotta unohtuisi kuinka suu sitten pannaan kun mato sinne rantautuu.